Sinä – Äitini Sinä – Äitini Sinun istuttama äitienpäiväruusu ruosteisen vaipan sisällä mökillä. Viimeinen nuppu, kalsea tuuli keinuttaa vartta yhden asteen lämmössä.
Kevyt kosketus Kevyt kosketus Tunnen hennon kosketuksen käsivarrellani, kuin höyhenen hipaisun. Kuuntelen hiljaisuutta, olen fyysisesti yksin.
Tumma on yö Tumma on yö Tuuli purtta kuljettaa, laineilla kauas keinuttaa, maailman äärille asti, tuntematon matka, kaukaiset maat, mielessä taivaan tähdet, ja loputon veden pauhu.
Olet läsnä Olet läsnä Istuudumme kotoisasti samoille paikoille pirtin pöydän ääreen totuttuun tapaan.
Minä kiitän Minä kiitän Minä kiitän terveydestä, fyysisestä olemuksestani, jonka olen saavuttanut kaikkien raskauksien jälkeen, kaikkien sairauksieni jälkeen.
Sanaton arkku Sanaton arkku Elämässä on välillä tuskaa, mutta väliin mahtuu myös iloa, on päiviä, jotka tahtoisi elää, ja päiviä, jolloin ei olisi hyvä herätä.
Siemenessä kaiken alku Siemenessä kaiken alku Höyhenen kevyesti lennähdän, tuulen mukana siirryn paikkaan jonne kaipaan. Siemen minussa itää, kasvaa, kun löytyy hyvä maaperä ..
Puhdistavat kyyneleet Puhdistavat kyyneleet Suruun kätkeytyy itkemättömiä kyyneleitä, jotka nyt virtaavat. Virran mukana tulvii muistoja, muistoja rakkaasta ihmisestä.